Kirjakerhoista

Liityin tuossa WSOY:n JUJU-kirjakerhoon ja tilasin liittymistarjous kirjoista sukka -kirjan ja paperiaskartelu -kirjan ja myös tuon kalliimman "Ompele, kirjo ja koristele"-kirjan. Tuota paperiaskartelu -kirjaa en ole nähnyt sen jälkeen, kun näytin sen tyttärelleni. Kirja on kuulemma mahdottoman hyvä.

Noihin muihin kirjoihin olin tyytyväinen, vaikkeivät kovin paljoa säväyttäneetkään. Mutta tuo eilen tullut liittymislahja koru ja koru -pussi ihmetyttävät. Olisin mieluimmin ottanut vaikka nettisivuille tuon pussinteko-ohjeen kuin tämän pussin. Jos askarteleville ja käsillä tekeville ihmiselle lähetetään tuollaista (ks. kuvat), minua ainakin ihmetyttää.

Liityin myös toiseen kirjakerhoon uteliaisuuttani. Kyseessä on tuo Unelma-kirjakerho, joka on Tammen kerhoja. Tämän kerhon sääntöjä lukiessani totesin, että JUJU:ssa on paljon tiukemmat säännöt, tai ovat mielestäni ainakin esitetty "ei asiakas ystävällisesti". Odotan suurella mielenkiinnolla sitä kumpi saa minut pidettyä jäsenenä kauemmin.

Täytyi minunkin kokeilla, en vain tiedä vastasinko rehellisesti

Take the Quiz here!

Tervehdys

Olen seuraillut viimeaikoina nukkekotiblogeja ja taidan hurahtaa siihen itsekkin. Miten niin pieniä ihastuttavia asioita pystytäänkään tekemään. Itselläni on tekeillä 1/12 kokoon nukke muttei ole vielä valmis. Myös nallet ovat alkaneet yllättävästi kiinnosttaa.

Laitankin tähän kuvan ensimmäisistä kurssilla tekemistäni, kokeilin erilaisia materiaaleja. Tuon äiti-nallen tekeminen tuntui helpoimmalta (käytin siinä oikeaa nallemohairia). Tuon pikkunallen paperi -Joutsen ja japanilainen kypärä ovat tytön tekemät.

Kävin muuten vastaamassa neulekyselyyn täälä. Oli yllättävän vaikea vastata, koska itselläni on aina erilaisia kausia neulomisessa tai yleensäkin käsillä tekemisessä. Nyt olen vuoden ajan taas kokeillut kaikkia eri tekniikoita ja opetellut uutta. Minulla kun oli pitempiaika tuossa välissä jolloin en tehnyt oikein mitään käsityötä.

Vuosi lopuillaan!

Vuosi lopuillaan ja taas uusien lupauksien aika. Minulle tämä vuosi on ollut yllättävän tapahtumarikas ja melko hyvä vuosi näin jälkikäteen ajateltuna. Nuo lupaukset ja suunnitelmat vain ovat tahtoneet hieman väsyttää ja saaneet aikaan jopa stressiä ja jopa toivottomuuden tuntuakin. Teenkin siis ensi vuodelle lupauksen, että pyrin tekemään asiat eteen tulevassa järjestyksessä enkä suunnittele hurjan paljon eteenpäin asioita jotteivat ne stressaisivat.

Kaikkea hyvää (tämän lukeville) ensi vuodelle 2008!

Messuilla Jyväskylässä

Olimme koko perhe Palviljongissa joulumessuilla. Harmi vain, että myyjät olivat sekaisin, oli vanhan tavaran kauppiasta, käsitöitä ja teollisesti valmistettuja tavaroita sikin sokin. Ehkä näin tulee kierrettyä koko messuhalli, kun odottaa löytävänsä jotakin kiinnostavaa lisää. Itselläni olisi ainakin nuo teolliset tuotteet jäänyt kiertämättä.

Vaikka olimmekin koko perhe siellä, sain melko rauhassa kierrellä ja katsella itseäni kiinnostavaa. Lapset nimittäin jumittuivat pulmalelujen -osastolle reiluksi tunniksi! Itse saan sellaisista vain päänsärkyä.

Oli mukavaa huomata, että itse innostuin useammastakin jutusta siellä. Olen nimittäin pitempää ollut kuin vanha "tiskirätti", jota ei ole kiva katsella ja ei enää niin tärkeänä arkipäiväisenä asiana palvele tehtävässään. Kummasti olo kohenee, kun väliin tuulettaa päätään, vaikka vain kiertelemällä ihmisten keskellä katselemassa ja huomaa innostuvansakin vielä jostain. Itselleni tuli yllätyksenä, että hurahdin täysin hattuihin, joita messuilla oli myytävänä. Ehkäpä jollakin tapaa pitäisi toteuttaa hieman erilainen päähine. Muistelen nähneeni jossain blogissa Novitan saunahatusta kukkasilla muokatun päähineen...

Talvi aluillaan

Aika tuntuu rientävän ja innolla alkamani plokkailu meinaa unohtua. Olen tehnyt kyllä erilaisia käsitöitä, mutta ovat jollain tapaan kesken tai en ole niihin oikein tyytyväinen. Tuo osallistumiseni 10% -projektiin on myös jäänyt vähälle. Salomonin solmut olen tosin löytänyt tänä syksynä ja lapasten neulomiseenkin olen innostunut. Olen myös kokeillut tehdä kehikossa aikaisemmin esittelemääni mallia, jonka löysin kirpparilta (valkoisia kukkia) ja nuken peitettä vanhasta lehdestä löytämälläni mallilla. Tulen laittamaan niistä kuvat kunhan valmistuvat.

Viimeaikoina olen ihmetellyt itseäni ja väsähtämistäni. Annan itseni lihoa, en meikkaa ja en oikein innostu mistään pitemmäksi aikaa. Mietin vain, että kannattaakohaan tehdä. MUTTA nyt on alkanut yhä useammin tulla mieleen "että tarttis tehdä jotain". En vain tiedä olisiko ensin puututtava vaatteisiin ja piristettävä ulkokuorta ensin, vai pitäisikö nostaa ensin kuntoa ja laihduttaa .... SIIS mihin pitäisi tarttua, jotta saisi itsensä tästä hällä väliä olotilasta pois.

Eppuilua perjantaina

Olimme katsomassa ja kuuntelemassa Eppu Normaalia Jyväskylän jäähallissa perjantaina (2.11.). Tuntuu aivan uskomattomalta, miten porukalla on sama into päällä kuin sellaiset pari kymmentä vuotta sitten, kun ensi kerran kuulin Ruisrokissa heitä. Kavereilla tuntuu olevan hauskaa lavalla, samoin yleisöllä mukana "veisatessa"(Keskisuomalaisesta lainattua). Musiikissa ja esiintymisestä löytyy samaa, mitä muillakin kerroilla, MUTTA...

Niin en osaa sanoin kertoa tai kuvata, vaikka ikää on tullut ja yleisö suurelta osalta on vanhentunut niin Eput on EPPUJA. Kaverit vetävät vanhoja ja uusia hittejä ja yleisö on mukana. Itse koin jotain nostalgista, sillä olin huomaavinani jotain punk-tyylistä noissa uusissa kappaleissa. Vaikka vanhoja hittejä saatiin kuunnella, niin monet jäivät poiskin kuten "Pidetään ikävää" esimerkiksi. Ihmetellä jaksan myös sitä, että monien tuttujen ja turvallisten elementtejen joukossa oli myös jotain uutta.

Tuntuu hullulta miten tällainen keski-ikäinen äiti voi vielä innostua näin jostain bändistä. Tuntuu siltä kuin pitäisi kirjoittaa, vaikka kuinka. Mutta sanojen puutteessa on laitettava vain nimimerkki "Eput on rautaa", ja annettava sen kertoa loput.